TSAU:n kilpailut 20.6.2015 - Tuplaa pukkaa

Kuukauden kisatuumaustauon jälkeen lähdin positiivisen jännittyneenä Lietoon TSAU:n juhannuskinkereihin testaamaan tehotreenattujen teemojen toimivuutta tositilanteessa.

D-hyppyradan kartta: ihanneaika 39 s, etenemisnopeus 3,7 m/s

Marjo Heinon tuomaroimalle D-hypärille ohjaussuunnitelman laatiminen tuntui poikkeuksellisen hapokkaalta. Kummalta puolelta kiertäisin putken 12? Ehtisinkö valssaamaan hypyn 14 jälkeen vai tekisinkö takaaleikkauksen, jollaista en ollut Olgan kanssa aikaisemmin kisatilanteessa kokeillut? Hypylle 18 kaavailin päällejuoksua ja sen jälkeen persjättöä (!!!), mutta olisiko moisen muuvin yrittäminen ajoituksellisesti turhan hasardia? Seuratovereitteni konsultoinnista ja rataan tutustuessa eri vaihtoehtojen testailusta huolimatta tallustin lähtöviivalle tietämättä, miten kompuroisin taituroisin viideltätoista eteenpäin.

Ei voi olla niin vaikeaa.

Kurssi kohti keppejä.

Yleensä siivekkeet kipinöitä iskien kääntyvä Olga kurvasi kakkoshypyn jälkeen luvattoman laajan kaarroksen, kipaisi kiltisti kepeille ja pujotteli rytmikkään rivakasti. Esteelle 9 olin harkinnut kolmoistulppia kaksoiskierteellä niistoa, mutta päädyin kuitenkin lähettämään hilluhiiren hyppelyhommiin, mikä todennäköisesti oli hitaampi manööveri - jälkikäteen ajateltuna en tosin kykene ymmärtämään, miten saatoin tyystin unohtaa suosikkiveivaukseni sylikäännöksen, jolla kilpakuula olisi kiepahtanut kätevästi ympäri!?! Pffft.

Rimat eivät olleet akuutissa putoamisvaarassa.

Kisavireinen käkätin irtosi helposti putkeen 12, joten livahdin keppien vierestä tuuppaamaan sen kolmelletoista, vaihdoin puolta valssilla ja olin rynnistävinäni kohti viittätoista, mutta kun pahaa-aavistamaton pallopää ponnisti, käännähdin sen takana sulavasti 90 astetta vasempaan ja pinkaisin pää kolmantena jalkana kohti kahdeksaatoista. Epätoivoisesta etumatkayrityksestäni huolimatta saavuimme kohteeseen yhtaikaa, joten jouduin tekemään vähemmän sujuvan takaaleikkauksen, mistä huolimatta suoritus pysyi puhtaana ja tulokseksi tuli 0/-1,53, sijoitus 2., LUVA. Väkisin väännetystä loppupätkästä huolimatta messevää menoa!

Kääkkä kääntyi näppärästi, vaikka kehveli kartturi yritti harhauttaa koiraparkaa yllätystakaaleikkauksella saadakseen itselleen enemmän etumatkaa loppusuoralle.

Sääennusteen lupaaman taivaan repeämisen keskikesäisen sateen vuoksi halliin rakennetulle Eeva-Liisa Pohjasen mielenkiintoiselle C-radalle startissa ensimmäisten hyppyjen siivekkeiden taakse näkymättömiin hetkeksi jäänyt intopiukee karkasi ennen lähtölupaa, kaahasi ketterästi ja pujotteli superisti, mutta puomilta sille tuomittiin kenties hieman kyseenalainen kontaktivirhe. Hetkellisen ajatuskatkoni takia jälleen hätäratkaisuihin päättyneen erinomaisen rallattelun kalasteltu ja pelasteltu lopputulos oli 5/-7,12 ja sijoitus 2. Tällä sopivan haastavalla kieputuksella Olga oli luokassaan tuloksen tehneistä ainoa, joka alitti ihanneajan, ja puuhiksen duunaaminen oli muutenkin niin mainiota, että tuomarikin muisti palkintojenjaossa sitä kehua.

Agility on hauska harrastus, näkeehän sen jo ohjaajan naamastakin!
kuvannut Henri Luomala

Leena Rantamäki-Lahtisen suoraviivaisella E-radalla sai nauttia vauhdin hurmasta, mikä oli puhkispurtatuilla jo hieman uuvahtaneilla koivilla ihantosijees. Edelleen päheällä pössiksellä porhaltanut Olga tekaisi (taas) täydellisen juoksu-A:n ja linkoutui U-putken kautta tyylikkäästi hieman vinosta kulmasta kepeille, ja maalissa jouduin toteamaan tuutanneemme toisen nollan. En varsinaisesti tiennyt, olisiko minun pitänyt itkeä vai nauraa, kun tulos näytti lopulta tällaiselta: 0/-8,14, sijoitus 3., SERT ⇒ kolmosluokkaan marsmars.

Voihan vieteriotus, minkä teit!

Tästä kisapäivästä ei luonnollisesti ole olemassa sekuntiakaan videotallennetta, mutta kivoja kuvia, mahtavia muistoja ja hyvää fiilistä puolestaan senkin edestä. Minun täytyy nyt tuumailla uudet tavoitteet loppuvuodeksi - serteistä ei kannattane vielä edes haaveilla, mutta ehkäpä joudun ennen joulua selvittämään, mitä niiden kuuluisien arvokisanollien kerääminen käytännössä tarkoittaa.

Positiivista:

• Olgan asenne ja vire 10+!
• itsenäinen ja nopea kilpapujottelu
• roiskumattomat rimat
• reippaat keinut
• riittävä ja hallittu irtoaminen

Perusparannuskohteet:

• ohjaajan sopisi tietää, mitä tekee, ja tehdä rata loppuun asti