Pääsiäispiina

Olgan pääsiäisen vietto alkoi riemukkaasti, kun perjantaina kävimme ensivisiitillä uuteen asuntoon muuttaneen ystäväni luona, ja kyllähän nahkakuulaa niimpal kauhiast jännitti vieras miljöö: se oli ehtinyt ratsata kaikki nurkat, retuuttaa yhtä pehmonallea ja kaivaa jostakin liki itsensä kokoisen puruluun ennen kuin sain kengät pois jaloistani. Omasta viihtyvyydestään perusteellisesti huolehtineesta hurvelista ei aktiivisen kyläilysession jälkeen enää illalla kotona liiemmin tehty näköhavaintoja.

Lauantaina neiti von Nahka-Gugelströmin maailma keikahti kallelleen, kun ilman ennakkovaroitusta ja varsinkaan lupaa kysymättä tohdin tuoda Turun reissultani tuliaisena toimeliaan 7-viikkoisen shelttilapsen: Olga ei ole voinut käsittää, miten tuollainen pystytukkainen piiperö kehtaa leikkiä Hänen Puuhakkuutensa leluilla, nukkua Hänen Mukavuudenhaluisuutensa pedissä, marssia muina pentuina suorin jaloin Hänen Nahkacooliutensa vatsan alta ja olla olemassa varastaa huomion Hänen Halipuupiudeltaan! Ja kun kärttyyntynyt käkätin räkä roiskuen varsin selkeästi artikuloiden ilmoitti haluavansa olla boksissaan rauhassa, määrätietoinen Madde Magnuksentytär tuumasi tulevansa kuitenkin käymään ja kömpi kavahtamatta kiukuttelijan viereen. Rrröyhkeää! Hävytöntä! Kerrassaan arroganttia!

Sagalle tämä ihan(an) kamala kevätpörriäinen on ollut yllättävän yhdentekevä tuttavuus, mutta jotakin erityistä Maddessa on oltava, koska monsieur Magnus, joka ei ikinäkoskaanmilloinkaan halua olla missään tekemisissä tällaisten alamittaisten ällötysten kanssa, on jo muutaman kerran oma-aloitteisesti haastanut perillisensä hippasille. Toivottavasti Olgakin oivaltaa pennun tarjoamat viihde- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet ennen kuin sen ruskeat sukat muuttuvat lopullisesti mustiksi.

Vaihdetaan kuvassa oikealla kököttävä kaksi kiloa riesaa kahteen kiloon mitä tahansa syötäväksi kelpaavaa. T: Olga