Ensimmäisestä C-hypäristä ja viimeisestä A-radasta ei juurikaan jäänyt jälkipolville kerrottavaa: kun kartturi ajelee sotavaloilla, alkaa koiraakin epäilyttää etenemisen mielekkyys, joten keräilemäämme kattavahkoon mokakokoelmaan kuuluivat keppi- ja kontaktivirheet, kiellot ja lentänyt rima. Hutiloitujen hylkyjen väliin lipsahti kuitenkin yksi lohdutus-LUVA, jonka tuhertaminen ei videolla näytä aivan yhtä tuskalliselta kuin sen duunaaminen tuntui.
LUVAa pukkaa.
Positiivista:
- varmat startit: kiitokuula kyykisteli ja nyki, vaan ei karannut
- hauskoja yksittäisiä hetkiä, kuten B-radalla puomin jälkeen yhteistuumin muutettu ohjaussuunnitelma
- vauhti silloin, kun suuntimat olivat selvillä
Perusparannuskohteet:
- yleinen ja yhteinen epävarmuus
- ohjauksen löperyys: toimivia harjoitusrutiineja olisi ollut hyvä edes yrittää toteuttaa myös kisatilanteessa
- viimeisen radan kontaktit: ei minkäänlaista rotia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti