Oli
kardinaalivirhe epäkelpo ajatus koeajaa kolmosluokka juuri juoksunsa lopettaneen neiti Hormonihuurun kanssa Hausjärven kisoissa - kentällä kurvaillut otus näytti ja kuulosti erehdyttävästi Olgalta, mutta edesottamusten perusteella kyseinen pikkuelikko näki esteet ensimmäistä kertaa. Vaikka Reetta Pirttikosken radoissa oli haasteensa, ne olivat silti täysin tehtävissä, mutta säälittävää sirkustamistamme leimasi kilpakuulan suurenmoinen epävarmuus: pallopään oli mahdotonta pysyä lähdöissä, se kaahasi useiden suoraan tarjolla olleiden hyppyjen ja yhden suoran (!) putken suun ohi (mutta lähettyi umpikulmasta putkiin poikkeuksellisen hyvin), loikki törkeästi A:lta ja otti kiellot keinuilta. Muutamia muotovirheitä mainitakseni.
Edes minä en ohjaa ihan noin
päin persiettä huonosti. Enhän?
Ainoa moitteettomasti toiminut osio tässä tragikoomisessa hylkykokoelmassa oli pujottelu - siis se sama pulikkaviidakko, jossa Hänen Epäloogisuutensa tarvitsi keväällä parhaimmillakin kisaradoillaan tömäkkää tukea. Nyt kaiken muun kyseenalaistanut käkätin haki kepit hienosti täysin erilaisista kulmista ja suoritti ne vauhdikkaasti, itsenäisesti ja varmasti. Ettämitäettä?!?
Onneksi seuraava ilmoittautuminen on jo lähetetty. Tuokaa paperipussi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti